Dirty Loops

Ruotsalainen trio Dirty Loops
Kertakaikkiaan loistava bändi.
Dirty Loops Baby (Justin Bieber cover)
Circus
Rolling In The Deep (Adele Cover)
You Tube
Dirty Loops-one of the most amazing fusion/pop bands!

Musiikkiterveiset

Rolle/Rocca

Rollen Sanomat

Lounais-Lapille mallia. Maailma muuttuu nopeasti.  Ahneuden aika alkaa olla ohi. Uudessa talousjärjestelmässä pörssikeinottelu kuuluu historiaan.   Terveisin Roland Berg  Felber: Avoimen lähdekoodin talousjärjestelmä ja yhteishyvän talous
	Tutkimusten mukaan yhteistyö motivoi paremmin kuin kilpailu. Siis miksi ahneus ja itsekkyys vallitsee? Itävaltalainen Christian Felber ohjaa yrityksiä kohti avoimen lähdekoodin talousjärjestelmää. Teksti: Selma Kilpi, Voima 14.11.2012, Verkkomedia.org  Felber: Avoimen lähdekoodin talousjärjestelmä ja yhteishyvän talous Luottamus, keskinäinen kunnioitus, yhteistyö, demokratia, solidaarisuus, huolenpito ja jakaminen ovat arvoja, jotka kaikkialla maailmassa kansalaisten mielestä parhaiten takaavat ihmissuhteiden ja ympäristön kukoistuksen. Neurobiologian tuoreimpien tutkimustulosten mukaan ihmissuhteet ja yhteistyö motivoivat ihmistä paremmin kuin kilpailu ja oman edun tavoittelu.  Miksi siis ahneus, itsekkyys ja vastuuttomuus hallitsevat? ”Talouden lait suosivat kilpailua ja voitontavoittelua. Itsekkyys palkitaan. Syy negatiivisten arvojen ylivaltaan ei ole ihmisluonnossa vaan luonnottomassa järjestelmässä”, vastaa Christian Felber. Felber on kirjailija, Itävallan Attacin perustajajäsen, Wienin talouskorkeakoulun lehtori ja sivutoiminen tanssija.  Vuonna 2010 Felber julkaisi kirjan talouden arvoista. Se poiki yhteistyötä 15 kovaan peliin kyllästyneen itävaltalaisyrittäjän kanssa. Yhteistyöstä syntyi uusi tapa mitata yritysten menestystä: yhteishyvän tase (Common Welfare Balance Sheet). Tase pisteyttää yrityksen menestystä 17 mittarilla.  Niitä ovat muun muassa:   eettisyys, ympäristöystävällisyys, sosiaalinen vastuunotto, työn laatu, tasa-arvo, tiedonkulun avoimuus, tulonjaon oikeudenmukaisuus ja yritysten keskinäinen solidaarisuus. Valtiontaloudessa bruttokansantuote korvataan yhteishyvän tuotoksen mittaamisella. Yhteisen hyvän käsite ei ole uusi. Tuomas Akvinolainen käytti sitä jo 1200-luvulla.  Bonum communae on lähes kaikkien läntisten kansallisvaltioiden perustuslakien lähtökohta.  Siksi Felber sanookin, ettei vallankumousta tarvita. ”Yritystoimintaa säätelevät lait rikkovat perustuslakeja.  Meidän tulee vaatia, että perustuslakeja noudatetaan.”    Yhteishyvän talouden kivijalka on demokratia. Yhteisesti voidaan esimerkiksi säätää katto omaisuudelle, perinnöille ja palkoille. Felberin luennoillaan tekemien mielipidemittausten mukaan yhdeksän kymmenestä haluaisi eniten tienaavien ansaitsevan korkeintaan kymmenen kertaa minimipalkan.  Tällä hetkellä:  Itävallassa suurituloisimmat ansaitsevat minimipalkan 800-kertaisesti. Saksassa vastaava luku on 5 000, Yhdysvaltain finanssialalla 360 000. Yhteishyvän talouden tukiryhmässä on yli 800 yritystä, joista 350 on ottanut käyttöön yhteishyvän taseen.  Mukana on pankkeja ja suuria luomutuottajia, kuten mausteita tuottava Sonnentor.  Tavoitteena on käyttää tasetta ohjaamaan kulutusta nykyistä eettisempään ja ekologisempaan suuntaan. Felber keksii tähän helposti keinoja. ”Ihmisille ja ympäristölle hyvinvointia tuottavia yrityksiä voidaan tukea verohelpotuksilla, alennetuilla tariffeilla, matalakorkoisilla lainoilla, julkisilla hankinnoilla sekä julkisten yliopistojen tekemällä tutkimustyöllä.  Näin kestävät tuotteet tulisivat kuluttajille edullisemmiksi kuin ihmisiä ja ympäristöä riistävät.” Uudessa talousjärjestelmässä ei ole sijaa pörssille: *Voittojen käyttäminen sijoituksiin tai finanssikeinotteluun kiellettäisiin samoin kuin voitonjako tuotantoon osallistumattomille.  *Kilpailu ei ole talousjärjestelmänä tehokas.  *Voittojen maksimointi tuottaa heikkoa laatua ja kampittaa tuotekehittelyä.  *Felberin mukaan koko kilpailun käsite on ymmärretty väärin.  *Alkuperäinen merkitys on ollut yhdessä kilvoittelemista, com-petition – ei toisten vastustamista, counterpetition.   Tulevaisuuden avoimen lähdekoodin talous perustuu  yhteistyöhön, tiedon ja osaamisen jakamiseen. *Luonnossa kasvun tavoite on optimaalinen koko.         *Yhteishyvän talous vapauttaa yritykset sekä keskinäisestä kilpailusta että luonnonvastaisesta rajattoman kasvun tavoittelusta. *Felber uskoo, että uuteen järjestelmään siirtyminen tekee yrittäjyydestä nykyistä houkuttelevampaa. *Työmarkkinoille uusi järjestelmä tarjoaa tavoitteeksi 30 tunnin työviikkoa, jotta aikaa jää ihmissuhteille ja itsensä kehittämiselle. *Kun joka kymmenes työvuosi on kokonaan vapaa, kasvaa työvoiman tarve Euroopan nykyisen keskimääräisen työttömyysprosentin verran eli 10 prosenttia. Visiolle uudesta talousjärjestelmästä on kysyntää: kiskot kiidättävät Christian Felberiä ristiin rastiin Eurooppaa. Yhteishyvän talouden toimintaryhmiä on perustettu kahdeksaan maahan kaikkiaan 25. ”En ole niin naiivi, että uskoisin uuden järjestelmän poistavan maailmasta ahneuden ja itsekkyyden, mutta ainakaan näistä ominaisuuksista ei pidä palkita.  Maailma voidaan muuttaa nopeasti, jos niin vain halutaan tehdä.” Artikkeliä muokanut Roand Berg. Alkuperäinen artikkeli: http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-9/kimppakivaa Lisätietoja: http://www.christian-felber.at/   http://common-welfare-economy.org/ Riikka Söyring @ 14.11.2012 10:06

Suomelle eroa eurosta.

EU: n jäsenyys ja Euro vaikuttavat kuntien hyvinvointiin.

Vika on valtiovallan politiikassa eikä kunnissa.

Tässä lisää lukemista.

Nordean analyytikot suosittelevat Suomelle eroa eurosta

Nordea-pankin analyytikot ovat tehneet sen, mitä Suomen hallitus ei. Pankki on julkaissut raportin euroalueen hajoamisen seurauksista sekä vaikutuksista Suomen talouteen. Euroalueen säilyminen nykymuotoisena ei ole kiinni rahasta vaan ennemminkin poliitikoista.  Toimittaja: Riikka Söyring 29.10.2012, Verkkomedia.org Nordean analyytikot suosittelevat Suomelle eroa eurosta Nordea-pankin lokakuussa julkaisemassa "Mitä jos euroalue hajoaa?" -raportissa tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa: Kreikan eroa, useamman ongelmamaan eroa, Suomen oma-aloitteista eroa ja viimeisenä koko  euroalueen jakautumista kahtia tai hajoamista kokonaan.Pohdinnoissa on otettu huomioon vaikutukset eroavalle maalle sekä jäljelle jäävälle euroalueelle. Nordea ilmoittaa, ettei ota kantaa siihen, säilyykö euroalue nykyisellään, vai muuttuuko tai hajoaako se. Nykyisellään ongelmamaiden rahoitustarpeiden lisääntyessä uusien apupakettien tarve kasvaa, mutta kriisin leviäminen vähentää tukea antavien maiden lukumäärää. Mikä taas tarkoittaa "rahamaille" - kuten Suomelle - suurempia maksuosuuksia. "Jos tapahtumakulkua ei saada tai lähinnä haluta pysäyttää, viimeistään kriisin levitessä EU:n perustajavaltioihin kuuluviin Italiaan ja Ranskaan Euroopan rahoitusjärjestelmä hyytyy täysin." Ongelmamaiden ja ydinmaiden ongelmapankit eivät pysty maksamaan takaisin velkojaan keskuspankille. Ne eivät myöskään pysty myöntämään luottoja, josta seuraa luottolama. Kreikka Nordea toteaa, että Kreikasta on jo pitkään virrannut ulos pääomaa, jota on korvattu tukipaketeilla sekä Euroopan keskuspankki EKP:n myöntämillä lainoilla. Tilanne on lähinnä se, että "hätärahoituksessa       Kreikan keskuspankki luo rahaa ja lainaa sitä pankeille valtion takausta vastaan." Jos Kreikka eroaa eurosta ja/tai on maksukyvytön, tappioita koituu todennäköisesti myös Euroopan keskuspankkijärjestelmän kautta muiden euromaiden keskuspankeille. Kreikan vaihtotaseen alijäämä (vienti ei vedä) ja suuri työttömyys aiheuttavat devalvaatiopaineita, mitä Kreikka ei euron jäsenenä voi tehdä - paitsi palkkoja alentamalla. Palkkoja on jo nyt leikattu 30 - 50% vaikka elinkustannukset eivät ole laskeneet vastaavasti. Työllisyystilanteen parantamiseen elvyttämällä ei velkaisella Kreikalla ole rahaa. Yhteenvetona pankki päättelee "Kreikan julkisen talouden verotulot eivät ole riittäneet pitkään aikaan menojen saati velkojen korkomenojen kattamiseen. Devalvaatio auttaa aikaa myöten, kun viennin piristyminen lisää verotuloja. Jos lisäksi menot saadaan pidettyä kurissa, julkinen talous kääntyy ylijäämäiseksi. Tällöin rahaa alkaa jäädä uudelleenjärjesteltyjen lainojen hoitomenoihin." Toisin sanoen ero eurosta olisi Kreikalle eduksi pitkällä aikavälillä. Kreikan eron muille euromaille aiheuttamista vaikeuksista Nordea toteaa: "Kreikan lähdön suorat vaikutukset ovat rajallisia Suomelle ja myös muulle euroalueelle. Kreikka on pieni maa, sen eroon on ehditty varautua ja suuri osa valtion yksityisten sijoittajien hallussa olevasta velasta on jo uudelleenjärjestelty. Suomen kauppa Kreikan kanssa on vähäistä ja yksityisen sektorin saamiset ovat mitättömät." Julkisen sektorin saamiset (Urpilaisen Kreikka-lainat) ovat noin 6 miljardia euroa (6000 miljoona €). Kaiken kaikkiaan Kreikan ero olisi eurolle eduksi heikentämällä euroa ja tukemalla sitä kautta muiden maiden vientiä, vaikka Kreikan ero muutoin tekisikin pahan loven federalistien uskottavuuteen ja väitteisiin euron peruuttamattomuudesta. On kuitenkin yksi mutta: "Heikon maan irtautumisen jälkeen euro vahvistuu pitkällä tähtäimellä, mikä tekee heikompien euroon jäävien maiden talouksien sopeuttamisesta entistä vaikeampaa viennin kärsiessä vahvasta valuutasta." Eli eurossa pysyjillä on sama tukipakettiralli edessä uudelleen. Usean ongelmamaan ero eurosta "Kreikan ero eurosta lisää epävarmuutta muissa euroalueen ongelmamaissa (kuten Portugali, Italia, Irlanti, Espanja, Kypros ja Slovenia). Se voi pahentaa ongelmamaiden rahoitusjärjestelmien ahdinkoa ja kiihdyttää talletuspakoa ongelmapankeista. Ongelmamaiden tarve tukirahoitukselle kasvaa, ja jos tukea ei olisi valmiutta antaa, maat irtautuisivat euroalueesta. Tapahtumakulku vastaisi Kreikan eroa, joskin usean maan eron seuraukset olisivat taloudellisten kytkösten vuoksi merkittävästi suuremmat sekä eroavissa maissa että euroon jäävissä maissa." Tässä skenaariossa EKP saattaisi päätyä tekniseen konkurssitilaan ja pankkijärjestelmää pidetään väkisin pystyssä. Lisäksi on huomioitava  Suomelle EKP:n kautta tulevat vastuut. EKP:n mahdolliset luottotappiot ongelmamaiden saatavista jaetaan todennäköisesti jäljelle jäävien osakkaiden kesken omistusosuuksien mukaisesti. Suomen vastuut vastaavat tällä hetkellä vajaan 2 % omistusosuutta EKP: sta. Mitä useampi maa lähtee eurosta, sitä suuremmaksi Suomen omistusosuus ja vastuut nousevat. Eurojärjestelmän saamiset ongelmamailta ovat nyt yli 950 miljardia euroa, joista Suomen osuus on noin 20 miljardia. Kriisin jatkuessa summat ehtivät moninkertaistua. EKP:n luottotappiot hoidetaan todennäköisesti niin, että jäljelle jääneet maksajamaat - kuten Suomi - antavat EKP:lle lisää pääomaa taseen vahvistamiseksi. Tässäkin skenaariossa siis eurossa pysyminen tulee Suomelle kalliimmaksi kuin ero. Suomen oma-aloitteinen ero Nordean analyytikkojen mukaan Suomen kansantalous on kyllin tasapainoinen pitääkseen siirtymäajan kahta valuuttaa sitoen siirtymäajaksi uuden markan euroon kurssilla 1:1. Suomen eron vaikutukset kansantalouteen arvioidaan rajallisiksi ja väliaikaisiksi vaikkakaan Euroopan keskuspankki EKP ei ole välttämättä halukas turvaamaan likviditeettiä lainaamalla rahaa euroa jättämässä olevalle       maalle. "Siirtymäajan jälkeen markka päästetään kellumaan suhteessa euroon. Markasta tehdään ainoa käypä maksuväline. Olemassa olevat sitoumukset voivat säilyä euromääräisinä, koska niiden yksipuolinen muuttaminen romahduttaisi Suomen luottoluokituksen ja Suomen kansantalouden tasapaino joka tapauksessa tukee markan eurokurssin säilymistä lähellä yhden suhdetta yhteen." "Suomen talouden verrattain hyvän tasapainon aikaansaama markan pieni vahvistuminen voi johtaa sijoittajien joukkoliikkeeseen, mikä vahvistaa valuuttaa reaalitalouden tilannetta voimakkaammin. Syntyy positiivinen kierre, jossa valuutan virtaaminen Suomeen vahvistaa valuuttaa, pitää korot alhaisina sekä tukee velkaantumista ja kotimaista kysyntää. Vaihtotaseen viimeaikainen heikkeneminen voimistuu, jolloin Suomen kansantalous tulee entistä riippuvaisemmaksi ulkomaisten sijoittajien mielialoista." Nordea pohdiskelee mahdollisuutta, että valtion ja yritysten varainhankinta kallistuisi. Tähän löytyy kuitenkin apu esimerkiksi valtio- ja kunta - omisteisista pankeista, jotka luovat tarvittavat varat endogeenisella luottolaajennuksella. Euron jakautuminen tai hajoaminen "Jos euroalue jakautuu kahtia pohjoiseen ja eteläiseen euroalueeseen, pohjoinen Eurooppa pitää nykyisen euron ja instituutiot, koska EKP: n päämaja on Saksassa. Eteläiseen euroon siirtyvien ongelmamaiden pitää pystyä perustamaan itselleen oma keskuspankkijärjestelmä ja setelistö."  Saksan lähtö hajottaisi koko euron. "Koko euroalueen hajotessa Euroopan keskuspankki lakkautetaan ja sen tehtävät siirtyvät takaisin kansallisille keskuspankeille. Euroopan rahoitusjärjestelmä romahtaa ja Eurooppa ajautuu luottolamaan, josta toipuminen kestää pitkään. Kaikkien entisten jäsenmaiden omat keskuspankit antavat pankeilleen rajoittamattoman määrän likviditeettiä. Pankit tarvitsevat uutta pääomaa. Euroalueen täydellinen hajoaminen syöksee koko globaalin rahoitusjärjestelmän täyteen kaaokseen. Koko euroalue ajautuu lamaan, mikä jättää pitkät jäljet kaikkiin maihin." Toisaalta tällä hetkellä 65% euroalueen ja hieman yli 50% EU- jäsenmaista on taantumassa ja kriisimaat lamassa. Euron hajotessakin Nordean analyytikot uskovat, että Suomen talous lähtisi nousuun kolmantena vuonna hajoamisesta. Vaikutukset taulukoituna s. 10-16:  http://research.nordeamarkets.com/en/files/Euroskenaariot_10102012.pdf Toimittajan kommentti: Jo johdannossa ollaan suorilla linjoilla. Pankin analyytikot kirjoittavat: "Euroalueen säilyminen nykymuotoisena ei ole kiinni rahasta vaan ennemminkin poliitikoista. Toistaiseksi Euroopan vahvojen maiden poliitikot ovat luottaneet siihen, että heikoille kumppaneille suunnatut tukipaketit eivät pilaa vaalimenestyksiä." Euroalueen ongelmavyyhden eräs iso osatekijä ovatkin puolueet ja niiden pyrkimys säilyttää oma asemansa hinnalla millä hyvänsä, muun muassa kustantamalla tukipaketteja ja vakausmekanismeja, joihin käytetty raha on pois kotimaasta. ´Markkinat´, joiden luottamusta poliitikot tavoittelevat, ovatkin jo nimenneet EU:n tukipaketit (bail - out) ja vakausmekanismit uudelleen. Uusi nimi on fail - out (epäonnistuminen). Jokaisessa Nordean analyytikoiden arviossa Suomella menisi paremmin erossa eurosta ja EU:sta pitkällä aikavälillä. Sanoakseni sen "poliitikoksi": kustannustehokkuuslaskelmat osoittavat, että huippukilpailukykykasvun rakentaminen onnistuu paremmin ilman euroa. Sanoakseni sen selkokielellä: eurossa, pankkiunionissa, tulonsiirtounionissa ja EU-liittovaltiossa maksamme muiden menoja vähintään 10 miljardia vuodessa ilman vastinetta. Vähintään. EU:n jäsenmaksujen ohella. Suomen budjetti on noin 54 miljardia euroa, ja velkaa on noin 100 miljardia euroa. Velkaannumme miljardin kuukausivauhtia. Suurin osa velasta käytetään erilaisten tukipakettien ja vakausmekanismien tuomiin kuluihin sekä vanhojen lainojen   hoitamiseen. Jo nyt vuoden 2012 budjetissa Suomen valtion lainakorkomenot ovat noin 2 tuhatta miljoonaa euroa.  Lähde: Nordea: Mitä jos euroalue hajoaa? http://research.nordeamarkets.com/en/files/Euroskenaariot_10102012.pdf

Tasa-arvon henki/sielu.(Jämlikhetsanden)

Luen parhaillani kirjaa nimeltä Jämlikhetsanden, joka sisältää paljon asiaa tasa-arvosta näkökulmasta, joka ei ehkä juolahda mieleen päällimmäisenä. Kirjassa tarkastellaan muunmuassa millainen voima tasa-arvo on yhteiskunnassa. Kirja oli vuonna 2010 ehkä huomiota herättävin poliittinen kirja Englannissa. Alkuperäinen teoksen nimi on “The Spirit Level. Why more equal societies almost always do better”. Varmasti löytyy suomeksi käännettynäkin. Lyhyesti lainaten, suomeksi käännettynä jotakuinkin näin:

”On aina ollut niitä, jotka intuitiivisesti ymmärtävät, että epätasa-arvo on sosiaalisesti musertavaa. Haitat ja vahingot ovat osoittautuneet paljon suuremmiksi, kuin mitä ennen on arvioitu. Epätasa-arvo näyttää kohdistuvan ei pelkästään köyhiin, vaan rikkaatkin saavat maksaa korkean hinnan huonommalla terveydellä ja lyhemmällä
elinodotuksena. Siksi tasa-arvoiset yhteiskunnat melkein aina ovat parempia yhteiskuntia”...

”Yhteiskunnat, joilla on suuret palkkaerot, on myös korkeampi epäluottamus, epäluulo, huono terveys, epävarmuus omasta statuksestaan, väkivaltaa ja paljon muita stressiä aiheuttavia asioita”...”Epätasa-arvo hajottaa ja pirstoo. Myös pienillä eroilla näyttää olevan suuri merkitys”.

Miten sitten luottamus toisiamme kohtaan?
”Epätasa-arvo aiheuttaa ei täysin odottamatta vahvan sosiaalisen rajan. Ehkä siksi, että me kaikki olemme taipuvaisia käyttämään erilaisuutta elintason statusmittarina. Valitaan mielellään kavereita oman kaltaisista eikä paljon olla tekemisessä niiden kanssa, jotka on hyvin paljon rikkaampia tai köyhempiä, kuin itse olemme. Ja siksi, että olemme vähemmän tekemisissä muiden kanssa, tulee luottamuksen saavuttaminen näihin muihin yhä vaikeammaksi. Meidän asemamme sosiaalisessa hierarkiassa vaikuttaa siihen ketkä me
näemme kuuluvan omaan sisäpiiriryhmäämme ja ketkä sen ulkopuolelle.

Me ja Ne. Tämä vaikuttaa meidän kykyymme identifioida ja tuntea empatiaa toisia kohtaan. Se vaikuttaa myös diskriminoivalla tavalla esimerkiksi rasistisesti ja seksistisesti ja luo asennetta, joka saa meidät luulemaan olevamme oikeutettuja tällaiseen toimintaan toteamalla: Ne kerta kaikkiaan ei elä niin kuin me".    
On siis kyse oikeudenmukaisesta tulonjakopolitiikasta. Yksi vaihtoehto tässä voisi olla perustulo.

Euroopan unionista

Tässä joitain kiinnostavia sitaatteja EU:sta ja sen vaikutuksista kunnalliseen päätöksentekoon:

"Niin etteikö EU - asiat mukaan kuulu kuntapolitiikkaan?
Ulkoministeriön arkistosta löytyvästä neuvottelutavoitemuistiosta käy ilmi, että EU-liittymissopimukseen luvatut tulevat suurkunnat suunniteltiin sisäasiainministeriössä jo vuonna 1992. Sisäasiainministerinä toimi tuolloin Mauri Pekkarinen. Yhteiskunnan hävitys on käynnissä, toteaa Tommi Lievemaa."
Näin kirjoitti Sven-Olof Jakobsson Keskipohjanmaa -lehdessä (11.9.2011):
"Moni varmaan ihmettelee käynnissä olevaa kuntaliitoshysteriaa, ja ehkä myös tapaa, jolla päättäjämme kohtelevat meitä. Perustellen kuntaliitoksia taloustilanteen parantumisilla, jättävät he kertomatta, että Suomen EU-neuvotteluihin kuului velvoitteena suunnitella aluejakojärjestelmä, eli niin kutsuttu NUTS - jako, jonka viimeisiä vaiheita nyt toteutetaan.
Onko siis nykyisessä kuntien talousahdingossa kysymys EU:n aluehallinnon pakkototeuttamisesta? Eli, ovatko Suomen kuntataloudet tarkoituksella saatettu kestämättömään tilaan, koska kuntaliitokset eivät vapaaehtoisesti onnistu? Suurkunnista kun ei ole apua kuntalaisten peruspalveluiden takaamiseen."

Lisää voit lukea tästä linkistä

 'Saatana saapui Osloon!' - EU:n rauhanpalkinto sai suomalaisilta raivoisat kommentoinnit

"EU tuhoaa systemaattisesti aluedemokratian elementtejä, joiden pitäisi olla kaiken demokratian perusta. Valta on virkamiehillä eikä "demokratiasta" puhuminen käy tässä yhteydessä edes huonosta pilasta. EU keskittää sekä taloudellista että poliittista valtaa voimakkaaseen valtakeskiöön ja kuristaa häikäilemättä köyhtyviä reunavaltioita. Sellaista mallia Hitlerkin tavoitteli. Rauhaa tällainen epädemokratia ei todellakaan edistä. Väkivaltaa kylläkin."

Heikki Sipilä

Toimitus
13.10.2012, www verkkomedia.org

Hallitus ajaa kuntapolitiikkaa pyörremyrskyn tavoin

Uusia näkökulmia tarvitaan

Ranskassa on runsaasti yli 30 000 kuntaa. Niiden keskimääräinen asukas-

luku on noin 1600. Se on kymmenesosa Suomen n. 330 kunnan keski-

määräisestä asukasluvusta. Sveitsissä taas on n. 2600 kuntaa, vaikka maa 

on pinta-alaltaan vain 1/8 Suomen pinta-alasta.

Suomen hallitus ajaa kuntien määrän merkittävää vähentämistä. 

Perusteeksi esitetään, että suurissa kunnissa voidaan tuottaa paremmin 

ja tehokkaammin peruspalveluja. Kuten Sveitsin ja Ranskan esimerkit 

kertovat, kuntien määrällä ei tarvitse olla juurikaan tekemistä palvelujen 

tuottamisen kanssa. Kunnat voivat tuottaa palvelut yhdessä.

Suomen kuntien perusongelma on se, että peruspalvelujen tuottamiseen 

on liian vähän rahaa. Tuo ongelma ei korjaannu kuntaliitoksilla. Se kor-

jaantuu vain maan hallituksen ja eduskunnan päätöksillä, joilla kokonais-

tuotannosta ohjataan riittävä osuus kuntien palvelutuotantoon. Toki kyse 

on myös rahoitusjärjestelmästä. Rahan hallinnan tulee kuulua valtiolle. 

Itsenäinen lainsäädäntö ja oma raha ovat välttämättömiä, jotta voidaan 

harjoittaa itsenäistä talouspolitiikkaa.

Valtiovalta ajaa kuntapolitiikkaa pyörremyrskyn tavoin; suunta on 

hukassa ja toiminta aiheuttaa laajaa tuhoa. Toimivia rakenteita puretaan 

tarjoamatta tilalle mitään kestäviä ratkaisuja. Ikärakenne kunnissa ei saa 

olla hyvinvoinnin kompastuskivi. Tämän päivän valtiovallan keskittämis-

politiikka ei luo hyvinvoinnille tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Tekeviä 

käsiä kyllä kunnissa löytyy, jos vaan valtiovalta myöntää verorahoja 

sinne missä niitä tarvitaan. Lääke siihen on Palvelurakenteen uudelleen 

arviointi koko Suomessa. Oikeudenmukainen valtiovallan vastuun-

ottaminen vero/työpolitiikassa ja alueellinen kehittäminen koko maassa; 

se johtaa oikeaan suuntaan. Silloin voi rakentaa kuntapolitiikkaa tasa-

arvon periaatteella ja ylläpitää palveluja sekä kehittää lähidemokratiaa 

kunnissa. Kansan verorahoja ulkomaille viemällä ei paranneta oman maan 

ja kuntien hyvinvointitilannetta. Valtiovallan pitää edustaa Suomen kansaa 

eikä olla EU: n sanelema kriisinukke.

Ei kuntien rajoja piirtämällä paranneta hyvinvointia!

Kuntaliitosten taustalla on nykyisen valtiojohdon toteuttama EU-
politiikka, joka tähtää julkisten palvelujen yhä suurempaan yksityistämiseen. Tämä yksityistäminen on torjuttava, koska se merkitsee kasvavaa eriarvoisuutta. Suurkunta-ajattelu ja sen haaveet eivät kuulu minun arkipäivän tavoitteisiin. Uskon pieneen kuntaan ja niiden ihmisten mahdollisuuksiin kehittää itseään. Esimerkiksi Ylitorniossakin asioista ajatellaan samalla tavalla (Radio Perämeri, Jarno Tiihosen haastattelu v.42 - 2012). Suurkunnan virkamiesvaltaa tuhoaa lähidemokratian kehittymisen mahdollisuuksia. 

Terveydenhoitojärjestelmä vaatii uudistamista. Terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito tulee saattaa yhden hallinnon alle. Kuntaliitoksia siihenkään ei tarvita. Kuntien yksi tärkeimpiä tehtäviä on toteuttaa kunnallista demokratiaa. Mitä vähemmän kuntia, sen huonommin ihmisen ääni kuuluu. Ylen vaalitentissä valtiovarainministeri ilmoitti kannattavansa sitovia kunnallisia kansanäänestyksiä. Nähtäväksi jää, oliko kyse äänten kalastelusta. Joka tapauksessa edustuksellisen demokratian rappio vaatii siirtymään suoraan demokratiaan.

Tulevaisuus, tämänhetkinen tilanne ja seuraavan sukupolvelle hyvinvoinnin rakentaminen koske meitä kaikkia. Anna ajatuksen lentää. Unelmat ja tulevaisuuden visiot, vie kehitystä eteenpäin. Toivon kaikkia kuntalaisia mukaan hyvinvoinnin puolesta. Positiivisin mielin, kunnioittamalla yksilöä, osoittamalla empatiaa ja rakkautta toista ihmistä kohtaan rakennamme yhdessä parempaa tulevaisuutta.   

Vaikuttamalla ja osallistumalla voimme olla ylpeitä itsenäisen kunnan puolesta, jota kutsutaan Keminmaaksi, eikä vaikkapa Kemi-Tornioksi. Sen tulevaisuudesta ja kehittämisen mahdollisuuksista minä olen kiinnostunut. Uskon, että yhteistyö nykyisten kuntien kesken pystyy nykyiset ongelmat ratkaisemaan, rajojen muuttaminen kynällä ja paperilla – tuskinpa vain.                                                            

Roland Berg

Valtuutettu, Keminmaa