EU: n jäsenyys ja Euro vaikuttavat kuntien hyvinvointiin.
Vika on valtiovallan politiikassa eikä kunnissa.
Tässä lisää lukemista.
Nordean analyytikot suosittelevat Suomelle eroa eurosta |
|
 |
Nordea-pankin analyytikot ovat tehneet sen, mitä Suomen hallitus
ei. Pankki on julkaissut raportin euroalueen hajoamisen seurauksista sekä
vaikutuksista Suomen talouteen. Euroalueen säilyminen nykymuotoisena ei
ole kiinni rahasta vaan ennemminkin poliitikoista. Toimittaja: Riikka Söyring 29.10.2012, Verkkomedia.org Nordean analyytikot suosittelevat Suomelle eroa eurosta Nordea-pankin lokakuussa julkaisemassa "Mitä jos euroalue hajoaa?" -raportissa tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa: Kreikan eroa, useamman ongelmamaan eroa, Suomen oma-aloitteista eroa ja viimeisenä koko euroalueen jakautumista kahtia tai hajoamista kokonaan.Pohdinnoissa on otettu huomioon vaikutukset eroavalle maalle sekä jäljelle jäävälle euroalueelle. Nordea ilmoittaa, ettei ota kantaa siihen, säilyykö euroalue nykyisellään, vai muuttuuko tai hajoaako se. Nykyisellään ongelmamaiden rahoitustarpeiden lisääntyessä uusien apupakettien tarve kasvaa, mutta kriisin leviäminen vähentää tukea antavien maiden lukumäärää. Mikä taas tarkoittaa "rahamaille" - kuten Suomelle - suurempia maksuosuuksia. "Jos tapahtumakulkua ei saada tai lähinnä haluta pysäyttää, viimeistään kriisin levitessä EU:n perustajavaltioihin kuuluviin Italiaan ja Ranskaan Euroopan rahoitusjärjestelmä hyytyy täysin." Ongelmamaiden ja ydinmaiden ongelmapankit eivät pysty maksamaan takaisin velkojaan keskuspankille. Ne eivät myöskään pysty myöntämään luottoja, josta seuraa luottolama. Kreikka Nordea toteaa, että Kreikasta on jo pitkään virrannut ulos pääomaa, jota on korvattu tukipaketeilla sekä Euroopan keskuspankki EKP:n myöntämillä lainoilla. Tilanne on lähinnä se, että "hätärahoituksessa Kreikan keskuspankki luo rahaa ja lainaa sitä pankeille valtion takausta vastaan." Jos Kreikka eroaa eurosta ja/tai on maksukyvytön, tappioita koituu todennäköisesti myös Euroopan keskuspankkijärjestelmän kautta muiden euromaiden keskuspankeille. Kreikan vaihtotaseen alijäämä (vienti ei vedä) ja suuri työttömyys aiheuttavat devalvaatiopaineita, mitä Kreikka ei euron jäsenenä voi tehdä - paitsi palkkoja alentamalla. Palkkoja on jo nyt leikattu 30 - 50% vaikka elinkustannukset eivät ole laskeneet vastaavasti. Työllisyystilanteen parantamiseen elvyttämällä ei velkaisella Kreikalla ole rahaa. Yhteenvetona pankki päättelee "Kreikan julkisen talouden verotulot eivät ole riittäneet pitkään aikaan menojen saati velkojen korkomenojen kattamiseen. Devalvaatio auttaa aikaa myöten, kun viennin piristyminen lisää verotuloja. Jos lisäksi menot saadaan pidettyä kurissa, julkinen talous kääntyy ylijäämäiseksi. Tällöin rahaa alkaa jäädä uudelleenjärjesteltyjen lainojen hoitomenoihin." Toisin sanoen ero eurosta olisi Kreikalle eduksi pitkällä aikavälillä. Kreikan eron muille euromaille aiheuttamista vaikeuksista Nordea toteaa: "Kreikan lähdön suorat vaikutukset ovat rajallisia Suomelle ja myös muulle euroalueelle. Kreikka on pieni maa, sen eroon on ehditty varautua ja suuri osa valtion yksityisten sijoittajien hallussa olevasta velasta on jo uudelleenjärjestelty. Suomen kauppa Kreikan kanssa on vähäistä ja yksityisen sektorin saamiset ovat mitättömät." Julkisen sektorin saamiset (Urpilaisen Kreikka-lainat) ovat noin 6 miljardia euroa (6000 miljoona €). Kaiken kaikkiaan Kreikan ero olisi eurolle eduksi heikentämällä euroa ja tukemalla sitä kautta muiden maiden vientiä, vaikka Kreikan ero muutoin tekisikin pahan loven federalistien uskottavuuteen ja väitteisiin euron peruuttamattomuudesta. On kuitenkin yksi mutta: "Heikon maan irtautumisen jälkeen euro vahvistuu pitkällä tähtäimellä, mikä tekee heikompien euroon jäävien maiden talouksien sopeuttamisesta entistä vaikeampaa viennin kärsiessä vahvasta valuutasta." Eli eurossa pysyjillä on sama tukipakettiralli edessä uudelleen. Usean ongelmamaan ero eurosta "Kreikan ero eurosta lisää epävarmuutta muissa euroalueen ongelmamaissa (kuten Portugali, Italia, Irlanti, Espanja, Kypros ja Slovenia). Se voi pahentaa ongelmamaiden rahoitusjärjestelmien ahdinkoa ja kiihdyttää talletuspakoa ongelmapankeista. Ongelmamaiden tarve tukirahoitukselle kasvaa, ja jos tukea ei olisi valmiutta antaa, maat irtautuisivat euroalueesta. Tapahtumakulku vastaisi Kreikan eroa, joskin usean maan eron seuraukset olisivat taloudellisten kytkösten vuoksi merkittävästi suuremmat sekä eroavissa maissa että euroon jäävissä maissa." Tässä skenaariossa EKP saattaisi päätyä tekniseen konkurssitilaan ja pankkijärjestelmää pidetään väkisin pystyssä. Lisäksi on huomioitava Suomelle EKP:n kautta tulevat vastuut. EKP:n mahdolliset luottotappiot ongelmamaiden saatavista jaetaan todennäköisesti jäljelle jäävien osakkaiden kesken omistusosuuksien mukaisesti. Suomen vastuut vastaavat tällä hetkellä vajaan 2 % omistusosuutta EKP: sta. Mitä useampi maa lähtee eurosta, sitä suuremmaksi Suomen omistusosuus ja vastuut nousevat. Eurojärjestelmän saamiset ongelmamailta ovat nyt yli 950 miljardia euroa, joista Suomen osuus on noin 20 miljardia. Kriisin jatkuessa summat ehtivät moninkertaistua. EKP:n luottotappiot hoidetaan todennäköisesti niin, että jäljelle jääneet maksajamaat - kuten Suomi - antavat EKP:lle lisää pääomaa taseen vahvistamiseksi. Tässäkin skenaariossa siis eurossa pysyminen tulee Suomelle kalliimmaksi kuin ero. Suomen oma-aloitteinen ero Nordean analyytikkojen mukaan Suomen kansantalous on kyllin tasapainoinen pitääkseen siirtymäajan kahta valuuttaa sitoen siirtymäajaksi uuden markan euroon kurssilla 1:1. Suomen eron vaikutukset kansantalouteen arvioidaan rajallisiksi ja väliaikaisiksi vaikkakaan Euroopan keskuspankki EKP ei ole välttämättä halukas turvaamaan likviditeettiä lainaamalla rahaa euroa jättämässä olevalle maalle. "Siirtymäajan jälkeen markka päästetään kellumaan suhteessa euroon. Markasta tehdään ainoa käypä maksuväline. Olemassa olevat sitoumukset voivat säilyä euromääräisinä, koska niiden yksipuolinen muuttaminen romahduttaisi Suomen luottoluokituksen ja Suomen kansantalouden tasapaino joka tapauksessa tukee markan eurokurssin säilymistä lähellä yhden suhdetta yhteen." "Suomen talouden verrattain hyvän tasapainon aikaansaama markan pieni vahvistuminen voi johtaa sijoittajien joukkoliikkeeseen, mikä vahvistaa valuuttaa reaalitalouden tilannetta voimakkaammin. Syntyy positiivinen kierre, jossa valuutan virtaaminen Suomeen vahvistaa valuuttaa, pitää korot alhaisina sekä tukee velkaantumista ja kotimaista kysyntää. Vaihtotaseen viimeaikainen heikkeneminen voimistuu, jolloin Suomen kansantalous tulee entistä riippuvaisemmaksi ulkomaisten sijoittajien mielialoista." Nordea pohdiskelee mahdollisuutta, että valtion ja yritysten varainhankinta kallistuisi. Tähän löytyy kuitenkin apu esimerkiksi valtio- ja kunta - omisteisista pankeista, jotka luovat tarvittavat varat endogeenisella luottolaajennuksella. Euron jakautuminen tai hajoaminen "Jos euroalue jakautuu kahtia pohjoiseen ja eteläiseen euroalueeseen, pohjoinen Eurooppa pitää nykyisen euron ja instituutiot, koska EKP: n päämaja on Saksassa. Eteläiseen euroon siirtyvien ongelmamaiden pitää pystyä perustamaan itselleen oma keskuspankkijärjestelmä ja setelistö." Saksan lähtö hajottaisi koko euron. "Koko euroalueen hajotessa Euroopan keskuspankki lakkautetaan ja sen tehtävät siirtyvät takaisin kansallisille keskuspankeille. Euroopan rahoitusjärjestelmä romahtaa ja Eurooppa ajautuu luottolamaan, josta toipuminen kestää pitkään. Kaikkien entisten jäsenmaiden omat keskuspankit antavat pankeilleen rajoittamattoman määrän likviditeettiä. Pankit tarvitsevat uutta pääomaa. Euroalueen täydellinen hajoaminen syöksee koko globaalin rahoitusjärjestelmän täyteen kaaokseen. Koko euroalue ajautuu lamaan, mikä jättää pitkät jäljet kaikkiin maihin." Toisaalta tällä hetkellä 65% euroalueen ja hieman yli 50% EU- jäsenmaista on taantumassa ja kriisimaat lamassa. Euron hajotessakin Nordean analyytikot uskovat, että Suomen talous lähtisi nousuun kolmantena vuonna hajoamisesta. Vaikutukset taulukoituna s. 10-16: http://research.nordeamarkets.com/en/files/Euroskenaariot_10102012.pdf Toimittajan kommentti: Jo johdannossa ollaan suorilla linjoilla. Pankin analyytikot kirjoittavat: "Euroalueen säilyminen nykymuotoisena ei ole kiinni rahasta vaan ennemminkin poliitikoista. Toistaiseksi Euroopan vahvojen maiden poliitikot ovat luottaneet siihen, että heikoille kumppaneille suunnatut tukipaketit eivät pilaa vaalimenestyksiä." Euroalueen ongelmavyyhden eräs iso osatekijä ovatkin puolueet ja niiden pyrkimys säilyttää oma asemansa hinnalla millä hyvänsä, muun muassa kustantamalla tukipaketteja ja vakausmekanismeja, joihin käytetty raha on pois kotimaasta. ´Markkinat´, joiden luottamusta poliitikot tavoittelevat, ovatkin jo nimenneet EU:n tukipaketit (bail - out) ja vakausmekanismit uudelleen. Uusi nimi on fail - out (epäonnistuminen). Jokaisessa Nordean analyytikoiden arviossa Suomella menisi paremmin erossa eurosta ja EU:sta pitkällä aikavälillä. Sanoakseni sen "poliitikoksi": kustannustehokkuuslaskelmat osoittavat, että huippukilpailukykykasvun rakentaminen onnistuu paremmin ilman euroa. Sanoakseni sen selkokielellä: eurossa, pankkiunionissa, tulonsiirtounionissa ja EU-liittovaltiossa maksamme muiden menoja vähintään 10 miljardia vuodessa ilman vastinetta. Vähintään. EU:n jäsenmaksujen ohella. Suomen budjetti on noin 54 miljardia euroa, ja velkaa on noin 100 miljardia euroa. Velkaannumme miljardin kuukausivauhtia. Suurin osa velasta käytetään erilaisten tukipakettien ja vakausmekanismien tuomiin kuluihin sekä vanhojen lainojen hoitamiseen. Jo nyt vuoden 2012 budjetissa Suomen valtion lainakorkomenot ovat noin 2 tuhatta miljoonaa euroa. Lähde: Nordea: Mitä jos euroalue hajoaa? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti