Luen parhaillani kirjaa nimeltä Jämlikhetsanden, joka sisältää paljon asiaa tasa-arvosta näkökulmasta, joka ei ehkä juolahda mieleen päällimmäisenä. Kirjassa tarkastellaan muunmuassa millainen voima tasa-arvo on yhteiskunnassa. Kirja oli vuonna 2010 ehkä huomiota herättävin poliittinen kirja Englannissa. Alkuperäinen teoksen nimi on “The Spirit Level. Why more equal societies almost always do better”. Varmasti löytyy suomeksi käännettynäkin. Lyhyesti lainaten, suomeksi käännettynä jotakuinkin näin:
”On aina ollut niitä, jotka intuitiivisesti ymmärtävät, että epätasa-arvo on sosiaalisesti musertavaa. Haitat ja vahingot ovat osoittautuneet paljon suuremmiksi, kuin mitä ennen on arvioitu. Epätasa-arvo näyttää kohdistuvan ei pelkästään köyhiin, vaan rikkaatkin saavat maksaa korkean hinnan huonommalla terveydellä ja lyhemmällä
elinodotuksena. Siksi tasa-arvoiset yhteiskunnat melkein aina ovat parempia yhteiskuntia”...
”Yhteiskunnat, joilla on suuret palkkaerot, on myös korkeampi epäluottamus, epäluulo, huono terveys, epävarmuus omasta statuksestaan, väkivaltaa ja paljon muita stressiä aiheuttavia asioita”...”Epätasa-arvo hajottaa ja pirstoo. Myös pienillä eroilla näyttää olevan suuri merkitys”.
Miten sitten luottamus toisiamme kohtaan?
”Epätasa-arvo aiheuttaa ei täysin odottamatta vahvan sosiaalisen rajan. Ehkä siksi, että me kaikki olemme taipuvaisia käyttämään erilaisuutta elintason statusmittarina. Valitaan mielellään kavereita oman kaltaisista eikä paljon olla tekemisessä niiden kanssa, jotka on hyvin paljon rikkaampia tai köyhempiä, kuin itse olemme. Ja siksi, että olemme vähemmän tekemisissä muiden kanssa, tulee luottamuksen saavuttaminen näihin muihin yhä vaikeammaksi. Meidän asemamme sosiaalisessa hierarkiassa vaikuttaa siihen ketkä me
näemme kuuluvan omaan sisäpiiriryhmäämme ja ketkä sen ulkopuolelle.
Me ja Ne. Tämä vaikuttaa meidän kykyymme identifioida ja tuntea empatiaa toisia kohtaan. Se vaikuttaa myös diskriminoivalla tavalla esimerkiksi rasistisesti ja seksistisesti ja luo asennetta, joka saa meidät luulemaan olevamme oikeutettuja tällaiseen toimintaan toteamalla: Ne kerta kaikkiaan ei elä niin kuin me".
On siis kyse oikeudenmukaisesta tulonjakopolitiikasta. Yksi vaihtoehto tässä voisi olla perustulo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti