Hallitus ajaa kuntapolitiikkaa pyörremyrskyn tavoin

Uusia näkökulmia tarvitaan

Ranskassa on runsaasti yli 30 000 kuntaa. Niiden keskimääräinen asukas-

luku on noin 1600. Se on kymmenesosa Suomen n. 330 kunnan keski-

määräisestä asukasluvusta. Sveitsissä taas on n. 2600 kuntaa, vaikka maa 

on pinta-alaltaan vain 1/8 Suomen pinta-alasta.

Suomen hallitus ajaa kuntien määrän merkittävää vähentämistä. 

Perusteeksi esitetään, että suurissa kunnissa voidaan tuottaa paremmin 

ja tehokkaammin peruspalveluja. Kuten Sveitsin ja Ranskan esimerkit 

kertovat, kuntien määrällä ei tarvitse olla juurikaan tekemistä palvelujen 

tuottamisen kanssa. Kunnat voivat tuottaa palvelut yhdessä.

Suomen kuntien perusongelma on se, että peruspalvelujen tuottamiseen 

on liian vähän rahaa. Tuo ongelma ei korjaannu kuntaliitoksilla. Se kor-

jaantuu vain maan hallituksen ja eduskunnan päätöksillä, joilla kokonais-

tuotannosta ohjataan riittävä osuus kuntien palvelutuotantoon. Toki kyse 

on myös rahoitusjärjestelmästä. Rahan hallinnan tulee kuulua valtiolle. 

Itsenäinen lainsäädäntö ja oma raha ovat välttämättömiä, jotta voidaan 

harjoittaa itsenäistä talouspolitiikkaa.

Valtiovalta ajaa kuntapolitiikkaa pyörremyrskyn tavoin; suunta on 

hukassa ja toiminta aiheuttaa laajaa tuhoa. Toimivia rakenteita puretaan 

tarjoamatta tilalle mitään kestäviä ratkaisuja. Ikärakenne kunnissa ei saa 

olla hyvinvoinnin kompastuskivi. Tämän päivän valtiovallan keskittämis-

politiikka ei luo hyvinvoinnille tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Tekeviä 

käsiä kyllä kunnissa löytyy, jos vaan valtiovalta myöntää verorahoja 

sinne missä niitä tarvitaan. Lääke siihen on Palvelurakenteen uudelleen 

arviointi koko Suomessa. Oikeudenmukainen valtiovallan vastuun-

ottaminen vero/työpolitiikassa ja alueellinen kehittäminen koko maassa; 

se johtaa oikeaan suuntaan. Silloin voi rakentaa kuntapolitiikkaa tasa-

arvon periaatteella ja ylläpitää palveluja sekä kehittää lähidemokratiaa 

kunnissa. Kansan verorahoja ulkomaille viemällä ei paranneta oman maan 

ja kuntien hyvinvointitilannetta. Valtiovallan pitää edustaa Suomen kansaa 

eikä olla EU: n sanelema kriisinukke.

Ei kuntien rajoja piirtämällä paranneta hyvinvointia!

Kuntaliitosten taustalla on nykyisen valtiojohdon toteuttama EU-
politiikka, joka tähtää julkisten palvelujen yhä suurempaan yksityistämiseen. Tämä yksityistäminen on torjuttava, koska se merkitsee kasvavaa eriarvoisuutta. Suurkunta-ajattelu ja sen haaveet eivät kuulu minun arkipäivän tavoitteisiin. Uskon pieneen kuntaan ja niiden ihmisten mahdollisuuksiin kehittää itseään. Esimerkiksi Ylitorniossakin asioista ajatellaan samalla tavalla (Radio Perämeri, Jarno Tiihosen haastattelu v.42 - 2012). Suurkunnan virkamiesvaltaa tuhoaa lähidemokratian kehittymisen mahdollisuuksia. 

Terveydenhoitojärjestelmä vaatii uudistamista. Terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito tulee saattaa yhden hallinnon alle. Kuntaliitoksia siihenkään ei tarvita. Kuntien yksi tärkeimpiä tehtäviä on toteuttaa kunnallista demokratiaa. Mitä vähemmän kuntia, sen huonommin ihmisen ääni kuuluu. Ylen vaalitentissä valtiovarainministeri ilmoitti kannattavansa sitovia kunnallisia kansanäänestyksiä. Nähtäväksi jää, oliko kyse äänten kalastelusta. Joka tapauksessa edustuksellisen demokratian rappio vaatii siirtymään suoraan demokratiaan.

Tulevaisuus, tämänhetkinen tilanne ja seuraavan sukupolvelle hyvinvoinnin rakentaminen koske meitä kaikkia. Anna ajatuksen lentää. Unelmat ja tulevaisuuden visiot, vie kehitystä eteenpäin. Toivon kaikkia kuntalaisia mukaan hyvinvoinnin puolesta. Positiivisin mielin, kunnioittamalla yksilöä, osoittamalla empatiaa ja rakkautta toista ihmistä kohtaan rakennamme yhdessä parempaa tulevaisuutta.   

Vaikuttamalla ja osallistumalla voimme olla ylpeitä itsenäisen kunnan puolesta, jota kutsutaan Keminmaaksi, eikä vaikkapa Kemi-Tornioksi. Sen tulevaisuudesta ja kehittämisen mahdollisuuksista minä olen kiinnostunut. Uskon, että yhteistyö nykyisten kuntien kesken pystyy nykyiset ongelmat ratkaisemaan, rajojen muuttaminen kynällä ja paperilla – tuskinpa vain.                                                            

Roland Berg

Valtuutettu, Keminmaa